VINK: Sampopankin verkkopankissa pienet maksut ja muuta asiat kannattaa hoitaa miniverkkopankissa. Nopeaa ja kätevää!

Tosin itse ajattelin vaihtaa pankkia.

Tunnisteet: internet, kulutus, talous

Posted by oopa at 9:54 AM | Permalink | Comments | links to this post

Ihmismieli on niin kovin kummallinen.

Kirjoittaja löysi tänä aamuna hukkuneen kännykänlaturinsa takin taskusta.

Tunnisteet: elämä

Posted by oopa at 8:42 AM | Permalink | Comments | links to this post

Takavuosien teinipoppishittiruotsalaisneito Robyn on tekaissut oikein kelpo kipaleen yhdessä The Knifen kanssa. Ja videokin on varsin mukava. Jammajamma vaan.

Tunnisteet: musiikki, videot

Posted by Neiti A at 3:52 PM | Permalink | Comments | links to this post

Hävytöntä. Siis hä-vy-tön-tä.

Kävin äsken karkkikaupassa, ja kun ostan irtokarkkeja, ostan aina eniten Fazerin merkkareita. Niitä salmiakkisia. Siinä minä sitten hyppelin innokkaasti salmiakin loisto silmissäni kohti merkkari-laaria ja kun pääsin kohdalle, olin ihan, että mitvit...?!? Fazerin merkkareista on tullut kamalaa sekundatavaraa. Sellaisia pienempiä, kovempia ja mauttomampia. Slaagi!

Nyt äkkiä adressia pystyyn ja oikeat merkkarit takaisin! Tällainen peli ei vetele. Ihan niin kuin klassikkokarkkien reseptejä voisi ihan tuosta vaan mennä muuttamaan, perskuta!

Tunnisteet: elämä, vitutus

Posted by Neiti A at 1:00 PM | Permalink | Comments | links to this post

Pintaliitodesign-emoyhtiöön kuuluva irrallinen tulosyksikkö Pintaliitoblogi julkaisi tänään Helsingissä positiivisen tulosvaroituksen. Tiedotteen mukaan kävijämäärät on saatu nousemaan yli helmikuun notkahduksen. Silloin laitteisto-ongelmista kärsinyt Pintaliitoblogi on kärsi seitsemän päivää kestäneestä seisokista. Ulkopuolisen, riippumattoman Google Analyticsin laatimasta raportista notkahdus ja kävijämäärien nousu näkyvät selkeästi.

-Pintaliitoblogiin vaihdettiin kävijämääriä kestävä serveri. Nykyisen pitäisi kestää noin 150% kasvu kävijämäärissä. Jo viime vuonna jouduimme ulkoistamaan kuvien varastointipalvelut, kertoo tulosyksikön vetäjä Oopa

Nykyisessä kilpailutilanteessa Pintaliitoblogi on pärjännyt kohtalaisesti. Muoti- ja käsityöblogien voittokulku jatkuu, mutta Oopa ei ole valmis kääntämään suuntaa. Monimuotoinen sisältö ei painoitu jatkossakaan vain yhteen, kapeasektoriseen tekstituotantoon. Irtisanomisia, YT-neuvotteluita tai ulkoistamispaineitakaan ei Oopan mukaan ole.

-Olemme menettäneet isoille mediataloille kaksi hyvää tiimiläistä. Toisaalta olemme onnistuneet rekrytoinnessa tänä vuonna poikkeuksellisen hyvin.

Rekrytoinneilla Oopa viittaa mainosalalta siirtyneeseen Neiti A.:han, Terveisiä Perheestä blogin Hna:naan sekä konsernin sisältä, PLD//Åbo:n johtajan paikalta siirtyneeseen Metsäprinsessaan.

Jatkossa haasteita kuitenkin riittää. Vaikka Pintaliitoblogi onkin erillinen tulosyksikkö, niin silti emoyhtiö painaa päälle. Varaa notkahduksiin ei enää ole.

-Täytyy myöntää, että vaikka kävijämäärä on vakiitunut kuukausitasolla yli 10k, niin silti esimerkiksi mainostuotot eivät ole nouseet samalle tasolle. Uusia ideoita kehitystiimillä kuitenkin riittää. Seuraavaksi tuplataan kuitenkin kävijämäärät, vakuuttaa Oopa.

Ensi kuussa kolme vuotta täyttävä Pintaliitoblogi ei ole Suomen luetuinpia blogeja, mutta innovativiisuudellaan se on vakiinnuttanut paikkansa Blogistaniassa.

Pintaliitoblogi on osa Pintaliitodesign-markkinointikollektiivia. PLD//Blog:n lisäksi emoyhtiön alaisuudessa toimii viisi itsenäistä yksikköä: mainosyksiköt PLD//HKI ja PLD//Åbo, viestintätoimisto PLD//com, designtoimisto PLD//DSGn sekä visuaaliseen viestintään erikoistunut PLD//Photo

Tunnisteet: Pintaliitodesign, tyhmät jutut

Posted by oopa at 8:47 AM | Permalink | Comments | links to this post

Helsingin Kontulan Alkossa oli myyty viinaksia 14-vuotiaalle. Rangaistuksena Kontulan Alko on kait loppukuusta kolme (3 piiiiitkää) päivää kiinni. Onpa hyvä tämä nyt teeveessä pyörivä kamppis. Sille tuntuu olevan tarvetta.

Mutta onko siis teinit enemmän aikuisia kuin omana aikanani? Katsellessani tuossa Muistojenlaatikon kätköihin toteaa aina, ettei ole mikään ihme ettemme saaneet edes kaljaa kaupasta, 14-vuotiaana. Nykyäänhän yhä useammilla puperteetti puskee aikaisemmin jo kehiin. Mikä on ihan karseeta, koska käsi ylös kenestä oli yltiö siistiä, kun (jos olet/olit) tytöillä alko kuukautiset tai (jos olet/olit) pojilla karvat kasvamaan ja TIES mitä.

Mietin myös, että onko reilua olla 14-vuotiaalle reilu ja myydä sitä viinasta, kun sitten tulee rangaisseeksi armotta aika todella montaa muuta?

Kuten todettua. Nyt kontulalaiset joutuvat lähtemään vaikkapa Itikseen (Itäkeskus, itäinen helsinki) hakemaan soppaansa.

Tunnisteet: arki, ostokset

Posted by hna at 8:17 AM | Permalink | Comments | links to this post

Kaikella kunnioituksella Jurvan kansalaisopiston "kuntalaisten henkisen itsensä kehittämisen edistämisen" missiota kohtaan, mutta... ei hyvät hyssykät sentään.

Jos rohkenee, niin lisää videopiirin ohjelmia voi katsoa täältä. Tärppeinä Vesipulan mahdollisuus sekä Aakarin nousun ja tuhon ensimmäiset minuutit.

Mykistävää settiä.

Tunnisteet: pohojalaasuus, videot

Posted by Metsäprinsessa at 12:18 AM | Permalink | Comments | links to this post

No jopas jopas. Nyt on kyllä tainnut muutama seniili setä Postin, anteeksi, Itellan johdossa vaihtua hieman nuorekkaampaan versioon, sillä graafinen suunnittelija Kustaa Saksi on suunnitellut ko. firmalle muun muassa postimerkkejä ja mobiilipostikortteja! Vo-hou! Ihan huippuhienoja! Mutta mitäpä muuta herra Saksilta... Sakselta... äh, juu nou... voi odottaakaan.

Pitäisikö tässä muka nyt sitten alkaa käyttämään etanapostia ja liimailemaan Juhlitaan-sarjan postimerkkejä? No melkeinpä kyllä!

Tunnisteet: design, ostokset

Posted by Neiti A at 8:13 PM | Permalink | Comments | links to this post

Voi härrejösses sentään. Ehkä meidän pitäis vaan antaa noiden ruottalaasten kerrankin (hahhah) voittaa lätkän MM-kisat, kun niillä tuntuu olevan niin vaikeaa muutenkin.

P.S. Valaistuin viimeisimmällä Tukholman reissulla, ja haluan ehdottomasti jakaa seuraavan viisauden teidän kanssanne, jotta tekin voisitte kokea samanlaisen autuaan valaistumisen fiilingin, koska sellaisia kokee aivan liian harvoin. Siispä:

Keskustan tavaratalo Åhléns, joka on muuten varsin oivallinen ostospaikka. Niin, sitä ei siis lausuta Oolens, kuten jotkut turistit luulevat. Vaan se on Oleeeens. Tiedättehän, heittomerkillä ja lyhyellä oolla.

Muistakaakin se.

Tunnisteet: elämä, matkailu, tyhmät jutut

Posted by Neiti A at 12:43 PM | Permalink | Comments | links to this post

Tää on niin totta. Ikävää, että on. Koska onhan se nyt ihan harurinen tilanne. Että luovuus nähdään niin suppeasti. Ja se lyödään taas uuteen laatikkoon.

Toisaalta pidetään luovana yks'kantaan jotain laulamista tai piirtelyä. Liian moni jonottaa Idolsin karsintoihin ja kuvittelee, että Kaikki osaa myös piirtää. Koska tietokoneohjelmakin löytyy koneelta. Sitten aidosti ei arvosteta toisaalla vaikkapa krahviitin tekijöitä, koska se on ilkivaltaa. Mutta rumien ja sisällättömien mainosten ripustelu ei.

Luovuudeksi tai sen mittariksi on usein riittänyt vaikkapa se, että on homo (lesbot ei välttämättä ole ilmeisesti), koska "kaikki homothan on"! Daaa'Ah! Niin tai että osaa tehdä vaa'an tuolilla seisten (melkein ainakin), kun on niin greisigreisi.

Hullujakin on tavattu pitää usein luovina. Anteeksi, jotenkin mielenterveydeltään libiilejä. Vähintäänkin jälkikäteen. Mutta siis hulluthan on hulluja eikä niitä ainakaan omana aikana kamalasti arvosteta.

Ja auta armias, jos lapsi ei ole luova [taiteellisesti kauheen ylilahjakas] eikä urheilullinen [uusi Jari Litmanen] ja siitä tulee joku …outo, niin ranteet auki!

Tunnisteet: linkit, media, taide, tyhmät jutut, työ

Posted by hna at 9:14 AM | Permalink | Comments | links to this post

Muistan, kun vähittäistavarakaupan mihinkään ei kelvannut edes hitusen "irlantilainen" naama. Siis "ei mielellään" valittu semmoisia kuvia. Niin eikä kuvattukaan, koska kuvapankit oli kuitenkin halvempia. Siis yleisesti ottaen. Kuvaamallahan olisi saanut vaikka aidon savolaisen naaman. Tosi nihkeilijä miettisi miten sitten joku periamerikkalaisen näköinen näyttää enempi suomalaiselta kuin sen ämerikkäläisen isämaan irlantilainen.

Jaa, meilläkö ongelmia sisäistää maahanmuuttajien olemassaolo? Hyvä jos on selvitty maansisäisestä kansanvaelluksesta.

No, nyt ei sitten kelpaa perhekuvattavaksi ellei nainen (nainen?! Entä se mies?!) ole noin ± 35 vuotias. Loogista, tavallaan. Suomessahan tuo keskivertoensisynnyttäjien ikä on 29 vuotta ja etenkin pk-seudulla sitäkin van… korkeampi. Yh-äitinä esiintyminen ei kuulemma käy, jota pidän henk. koht. törkeänä, koska kukapa ei viettäisi viikonloppua Vantaalla kuvattavana. Ihminen on valmis mihin vain hotelliaamiaisen takia.

Tunnisteet: elämä, mainonta

Posted by hna at 8:57 AM | Permalink | Comments | links to this post

Mitä tapahtuu, kun unohtaa lasisen old-school kaljapullon pakastimeen?
Pullo räjähtää ja pakastimen oven takaa löytyy taiteellisesti kohmettunutta kaljasorbettia.

Mitä tapahtuu, kun ottaa epähuomiossa silmämeikkiä pois antiseptisellä kasvovedellä?
Kirvelee niin perkeleesti.

Mitä tapahtuu, kun juo skumppaa ja punaviiniä kahdeksan tunnin ajan piknikillä?
No shitten on jo ihan hhhyvä fiivisshhh.

Tunnisteet: elämä, tyhmät jutut

Posted by Neiti A at 12:38 PM | Permalink | Comments | links to this post

Ihan kaikki eivät tunne talonmiestään. Anteeksi. Aika harvalla on oma talonmies. Niilläkään, joilla talonmies on ei aina (jos koskaan) ole lähellekään sellaista talonmiestä kuin minulla, meillä. Oli.

Heikki Onerva, eli meidän (perheen, extendeed) kesken Onska kuoli vappuaattona. Hyvä mies kaatui saappaat jalassa. Onneksi. Parempi nopeasti kuin sängynomana kuukausi kaupalla. Varsinkin kun oli kyse miehestä, joka vastasi ainakin kolmea meidän uuden kodin huoltoyhtiön poikaa. Ei sellaiselle ihmiselle toivo pitkää saattohoitoa.

Tippui sitten niidenkin talojen myyntiarvot muiden alueen talojen tasolle. Koska sellainen talonmies kuin Heikki oli, oli myyntiargumentti sinällään.

Heikkiä/Onervaa/Onskaa jää niiiin moni kaipaamaan. Moni kaipaa jo nyt, koska tietää jo pelkästään ettei ne useampi talo Sturenkadulla tule saamaan yhtä hyvää, kullan arvoista talonmiestä tilalle. Eikä naapuria. Koskaan. Moni kaipaa muutenkin. Useat tulevat kaipaamaan, kun sadattelevat yli pursuavia roskiksia, siivotonta rappua... On rappuja ja Heikin rappuja. On taloja ja Heikin taloja. Oli.

Kun tuli se tekstiviesti, että oma vuosien ja vuosien naapuri sekä talonmies on kuollut, niin itkuhan siinä tuli. Muistui mieleen miten Sipa-mummostakin oli paljon turvallisempaa ajatella, että Tyttö asuu Alppiharjussa "kun on tuommoinen talonmies naapurissa". Totta. Niin oli.

Heikille hyvää matkaa ja kiitos kaikesta.

Tunnisteet: asuminen, ihmissuhteet, kaupunki

Posted by hna at 9:20 AM | Permalink | Comments | links to this post

Ylen uutiset senkin osasi kertoa (mulla on):

"Migreenillä on yhteys moniin psyykkisiin sairauksiin, kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön (ent. maanis-depressiivisyys), paniikkihäiriöön ja sosiaalisiin pelkoihin, ilmenee tuoreesta kanadalaistutkimuksesta.--".

Nyt tiedän tämänkin itsestäni ja muutamasta muusta. No ei ihme...

Tunnisteet: turhat jutut, uutiset

Posted by hna at 11:29 AM | Permalink | Comments | links to this post